Millaisessa talossa haluaisit asua?

Tulevaisuudessa useampi ja useampi asuu kaupungissa. On monia syitä, miksi kaupungin keskustan lähellä asuminen on houkuttelevaa, mutta kaupunkiasuntojen korkea laatu ei ole yksi niistä. Tiivis asuminen on ekologisesti kestävän yhteiskuntarakenteen kannalta edullista. Tuntuu, että kerrostaloasuminen on nykyään monelle välttämätön paha, vaikka useimman unelma on vielä omakotitalo. Väittäisin, että kerrostalossa asuminen voisi olla kaikin puolin paljon houkuttelevampaa kuin nykyisin. Minua on muutaman vuoden ajan kiehtonut ja innostanut ajatus yhteisörakennuttamisesta ja -asumisesta keinona hyödyntää tiiviin asumisen täysi potentiaali. Siinä on mielestäni avain kerrostaloasumisen nostamiseen jopa ideaaliseksi asumismuodiksi. On monia syitä, miksi nykyinen kaupunkiasumisen malli ei vastaa kunnolla ihmisten tarpeisiin. Ajattelin ottaa esiin muutaman pointin, miksi yhteisöllinen rakentaminen/asuminen voisi muokata asumiskulttuuria parempaan suuntaan.

Hyvä asunto on mielestäni paljon muuta kuin katto pään päällä ja paikka, jossa voi nukkua ja hoitaa arkiset askareet. Hyvältä asunnolta odottaa paljon. Olisihan kiva, jos olisi puutarha, viihdekeskus, iso olohuone, toimiva keittiö, hyvä sijainti, mahdollisuus kutsua ystäviä kyläilemään ilman, että tila loppuu kesken ym. Ensiasunnon hankkijalla on harvoin mahdollisuuksia hankkia asuntoa, joka vastaa kaikkiin toiveisiin. Myöhemmin taloudellinen tilanne saattaa sallia oman unelma-asunnon hankkimisen. Kun vaatimustaso on korkealla, voi kuitenkin joutua tyytymään kotiin, joka on kaukana keskustasta. Näin työmatkat venyvät ja lopulta unelmakodissa ehtii viettää vähemmän aikaa. Esimerkiksi iso olohuone, verstas tai puutarha kattoterassilla olisi hienoa arjen luksusta, mutta tällaisten ideoiden toteuttaminen omassa kodissa on vaikeaa. Onko esimerkiksi järkevää olla omaa verstasta, jos sitä käyttäisi kerran kahdessa kuukaudessa polkupyörän huoltoon? Investointi on hyötyyn nähden liian kallis. Yhteisössä vastaavien fasiliteettien investointi on pienempi ja jaetuille tiloille ja palveluilla saadaan järkevä käyttöaste.

Kukapa ei haluaisi asua omia tarpeita vastaavaksi suunnitellussa, viihtyisässä ja energiatehokkaassa kodissa. Hyvässä talossa asuminen on mukavampaa ja pitkällä aikavälillä myös halvempaa. On kuitenkin valitettava tosiasia, että laadukasta asumista tuottavat ratkaisut ovat rakennusfirmoille ylimääräinen kustannus, joka pienentää katetta asuntoja myytäessä.  Mitä jos asukkaat voisivat itse olla mukana suunnittelemassa tulevaa taloaan? Näin he saisivat omia tarpeitaan vastaavan kodin, jossa asuminen olisi mukavampaa ja halvempaa. Myös rakennusliike hyötyisi, koska heillä olisi takuu siitä, että asunnon ostaja haluaa maksaa asunnosta korkeamman hinnan saadakseen lopulta paremman kodin. Asujan lähtökohtiin pohjautuva suunnittelu toteutuu yleensä vain pientalorakentamisessa. Asukasyhteisön voimin malli voidaan toteuttaa myös kerrostalorakentamisessa.  Ryhmärakennuttaminen on tähän oiva tulevaisuuden (ja tämän päivän) ratkaisu.

Ryhmärakennuttamisella saa monia etuja, joita vapailta markkinoilta asuntoa etsivän on vaikea saavuttaa.  On myös mahdollista siirtyä askelta pidemmälle ryhmä-/yhteisöasumiseen. Siinä saattaa piillä suurin potentiaali elämänlaadun nostamiseen. Yhteisöllisestä asumisesta voi olla monenlaista hyötyä. Se voi olla halvempi asumismuoto yksin eläville, perheellisille se antaa mahdollisuuden keventää kotityötaakkaa ja vanhuksille se voi olla mahdollisuus vähentää yksinäisyyttä. Ihanteellisesti yhteisö voisi jakaa aikaa, tavaroita ja palveluksia siten, että kaikkien elämä rikastuu. Tutkimuksin on myös todettu, että lisääntyvä sosiaalinen kanssakäyminen on yleisesti tervehdyttävää.

Tämän kirjoituksen perustana on ollut omien pohdintojeni lisäksi Ruotsin yhteisöllisen asumisen yhdistyksen (Kollektivhus NU) koostama kirja: Living together – Cohousing Ideas and realities around the world. Mutamaa kirjoittajaa lainatakseni: ”Yhteisöllinen asuminen on innostava idea, jolla on potentiaalia haastaa vallitsevat käsitykset elämästä kulutusyhteiskunnassa.” ”Idea yhteisöllisestä asumisesta vie perustavanlaatuisella tavalla eri suuntaan kuin mihin jälkiteolliset neo-liberaalit aatteet ovat viemässä yhteiskuntaamme.” 

Tässä siis yksi työkalu lisää matkalla kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa.

Kaksi nettisivua joihin kannattaa lisäksi tutustua:
http://www.hemistan.fi/ - Helsingissä toimiva yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kaupunkimaista kerrostaloasumista sosiaalisena ja ekologisena elämäntapana. Ensimmäinen talohanke, Malta-talo, Jätkänsaaressa on jo hyvässä vauhdissa.
http://www.ryhmarakennuttaminen.fi  - Ryhmärakennuttamisportaali, josta löytyy paljon tietoa ryhmärakennuttamisesta.