Tulevaisuudessa useampi ja useampi asuu kaupungissa. On
monia syitä, miksi kaupungin keskustan lähellä asuminen on houkuttelevaa, mutta
kaupunkiasuntojen korkea laatu ei ole yksi niistä. Tiivis asuminen on
ekologisesti kestävän yhteiskuntarakenteen kannalta edullista. Tuntuu, että
kerrostaloasuminen on nykyään monelle välttämätön paha, vaikka useimman unelma on
vielä omakotitalo. Väittäisin, että kerrostalossa asuminen voisi olla kaikin
puolin paljon houkuttelevampaa kuin nykyisin. Minua on muutaman vuoden ajan
kiehtonut ja innostanut ajatus yhteisörakennuttamisesta ja -asumisesta keinona
hyödyntää tiiviin asumisen täysi potentiaali. Siinä on mielestäni avain
kerrostaloasumisen nostamiseen jopa ideaaliseksi asumismuodiksi. On monia
syitä, miksi nykyinen kaupunkiasumisen malli ei vastaa kunnolla ihmisten
tarpeisiin. Ajattelin ottaa esiin muutaman pointin, miksi yhteisöllinen rakentaminen/asuminen
voisi muokata asumiskulttuuria parempaan suuntaan.
Hyvä asunto on mielestäni paljon muuta kuin katto pään
päällä ja paikka, jossa voi nukkua ja hoitaa arkiset askareet. Hyvältä
asunnolta odottaa paljon. Olisihan kiva, jos olisi puutarha, viihdekeskus, iso
olohuone, toimiva keittiö, hyvä sijainti, mahdollisuus kutsua ystäviä
kyläilemään ilman, että tila loppuu kesken ym. Ensiasunnon hankkijalla on
harvoin mahdollisuuksia hankkia asuntoa, joka vastaa kaikkiin toiveisiin.
Myöhemmin taloudellinen tilanne saattaa sallia oman unelma-asunnon hankkimisen.
Kun vaatimustaso on korkealla, voi kuitenkin joutua tyytymään kotiin, joka on
kaukana keskustasta. Näin työmatkat venyvät ja lopulta unelmakodissa ehtii
viettää vähemmän aikaa. Esimerkiksi iso olohuone, verstas tai puutarha
kattoterassilla olisi hienoa arjen luksusta, mutta tällaisten ideoiden
toteuttaminen omassa kodissa on vaikeaa. Onko esimerkiksi järkevää olla omaa
verstasta, jos sitä käyttäisi kerran kahdessa kuukaudessa polkupyörän huoltoon?
Investointi on hyötyyn nähden liian kallis. Yhteisössä vastaavien
fasiliteettien investointi on pienempi ja jaetuille tiloille ja palveluilla
saadaan järkevä käyttöaste.
Kukapa ei haluaisi asua omia tarpeita vastaavaksi suunnitellussa,
viihtyisässä ja energiatehokkaassa kodissa. Hyvässä talossa asuminen on
mukavampaa ja pitkällä aikavälillä myös halvempaa. On kuitenkin valitettava
tosiasia, että laadukasta asumista tuottavat ratkaisut ovat rakennusfirmoille ylimääräinen
kustannus, joka pienentää katetta asuntoja myytäessä. Mitä jos asukkaat voisivat itse olla mukana
suunnittelemassa tulevaa taloaan? Näin he saisivat omia tarpeitaan vastaavan
kodin, jossa asuminen olisi mukavampaa ja halvempaa. Myös rakennusliike
hyötyisi, koska heillä olisi takuu siitä, että asunnon ostaja haluaa maksaa
asunnosta korkeamman hinnan saadakseen lopulta paremman kodin. Asujan
lähtökohtiin pohjautuva suunnittelu toteutuu yleensä vain
pientalorakentamisessa. Asukasyhteisön voimin malli voidaan toteuttaa myös
kerrostalorakentamisessa.
Ryhmärakennuttaminen on tähän oiva tulevaisuuden (ja tämän päivän)
ratkaisu.
Ryhmärakennuttamisella saa monia etuja, joita vapailta
markkinoilta asuntoa etsivän on vaikea saavuttaa. On myös mahdollista siirtyä askelta pidemmälle
ryhmä-/yhteisöasumiseen. Siinä saattaa piillä suurin potentiaali elämänlaadun
nostamiseen. Yhteisöllisestä asumisesta voi olla monenlaista hyötyä. Se voi
olla halvempi asumismuoto yksin eläville, perheellisille se antaa
mahdollisuuden keventää kotityötaakkaa ja vanhuksille se voi olla mahdollisuus
vähentää yksinäisyyttä. Ihanteellisesti yhteisö voisi jakaa aikaa, tavaroita ja
palveluksia siten, että kaikkien elämä rikastuu. Tutkimuksin on myös todettu,
että lisääntyvä sosiaalinen kanssakäyminen on yleisesti tervehdyttävää.
Tämän kirjoituksen perustana on ollut omien pohdintojeni
lisäksi Ruotsin yhteisöllisen asumisen yhdistyksen (Kollektivhus NU) koostama
kirja: Living together – Cohousing Ideas and realities around the world.
Mutamaa kirjoittajaa lainatakseni: ”Yhteisöllinen asuminen on innostava idea,
jolla on potentiaalia haastaa vallitsevat käsitykset elämästä
kulutusyhteiskunnassa.” ”Idea yhteisöllisestä asumisesta vie
perustavanlaatuisella tavalla eri suuntaan kuin mihin jälkiteolliset
neo-liberaalit aatteet ovat viemässä yhteiskuntaamme.”
Tässä siis yksi työkalu lisää matkalla kohti sosiaalisesti
ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa.
Kaksi nettisivua joihin kannattaa lisäksi tutustua:
http://www.hemistan.fi/ - Helsingissä toimiva yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kaupunkimaista kerrostaloasumista sosiaalisena ja ekologisena elämäntapana. Ensimmäinen talohanke, Malta-talo, Jätkänsaaressa on jo hyvässä vauhdissa.
http://www.ryhmarakennuttaminen.fi - Ryhmärakennuttamisportaali, josta löytyy paljon tietoa ryhmärakennuttamisesta.
http://www.hemistan.fi/ - Helsingissä toimiva yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kaupunkimaista kerrostaloasumista sosiaalisena ja ekologisena elämäntapana. Ensimmäinen talohanke, Malta-talo, Jätkänsaaressa on jo hyvässä vauhdissa.
http://www.ryhmarakennuttaminen.fi - Ryhmärakennuttamisportaali, josta löytyy paljon tietoa ryhmärakennuttamisesta.